Blogi on (jälleen) viettänyt hiljaiseloa pidemmän aikaa, mutta viime aikoina juostujen erittäin lupaavien kotimaisten ratakierrosten juoksujen myötä innostuin tutkimaan muutamien Amsterdamin EM-kisojen finalistien edesottamuksia.
Tänä kesänä kotimainen ratakierroksen juoksu on jo tässä vaiheessa kautta osoittanut elpymistä laajalla rintamalla. Mukaan on tullut paljon uusia nuoria juoksijoita, jotka ovat osoittaneet kykyä juosta 400m tai 400m aidat kovaa. Etenkin nuorissa naisissa on paljon lupaavia tapauksia. Jopa niin lupaavia, että takavuosien juoksijatähti Juha Pyy innostui facebookissa kommentoimaan FIN 400m päivitystä sanoin: "Joo
Eilen katsoin tuloksia ja jeeees pitkästä aikaa on mahiksia vaikka
mihin. Nyt ollaan tuloksissa joita juostaan kun saadaan piikkarit. Eli
työ on nyt edessä ja vaatii huippuvalkun ei nilkanpyörittäjää.
ennenkaikkea 110% työtä urheilijalta. Sekä elämän "selibaattia". Nyt
3-5 vuotta sepon korkkiruuvia ja siinä se 44 sekkaa." Juha
tietää ne tosiasiat, mitä vaaditaan alle 46 sekunnin juoksuun. Työtä,
sitoutumista, itsekuria ja hyvät nopeusominaisuudet taustalle.
Poikien ja miesten puolella kaivattaisiin vielä rohkeutta, että nuo 15-19-sarjassa olevat nopeimmat juoksijat aloittaisivat pitkäkestoisen ja määrätietoisen harjoittelun kohti 400 metriä. En rupea toistamaan itseäni, että miksi 400m tai 400m aitajuoksu, mutta lyhykäisyydessään voisi jälleen todeta, että noita 10s alittajia tai edes 10.30 alittajia kun ei ole hetkeen näkynyt. Tämän hetken 400m juoksullakaan ei pystytä henkseleitä paukuttelemaan, mutta olisiko tilanne toinen, jos nuo muutamat kyvykkäät juoksijat olisivat 100-200m harjoittelun sijaan valinneet 400m tai 400m aidat. Oskari Mörön ja Jussi Kanervon viitoittama tie aidatulla ratakierroksella on oiva esimerkki monelle Suomalaiselle pikajuoksijalle.
Amsterdam EM-kisat 6.-10.07.2016
M 400m
1. Martyn Rooney 45.29
- Britit ovat jo vuosikaudet tuottaneet hyviä ratakierroksen juoksijoita. Martyn Rooney on hyvä esimerkki siitä, että lajivalinta on osunut kohdalleen. Martinin 200m ennätys hyvää Suomalaista kansallista tasoa (21.08) vuodelta 2013. 400m on kulkenut alle 45s ensimmäisen kerran jo vuonna 2008. Martyn ei perinteisesti juhli nopeudellaan vaan hänen vahvuutensa ovat varmasti nopeuskestävyydessä ja kestävyydessä, sillä 800m ennätys on 1.50 pinnassa. Pitää kuitenkin muistaa se, että kun kyseessä on 400m päälajiaan juokseva urheilija, niin harvoin hän on juossut muita matkoja ollessaan huippukunnossa. Tänäkin vuonna tilastoista löytyy yksi 300m kisa ja 11 kertaa hän on startannut ratakierrokselle, joista 1 on viestissä juostu.
Ennätykset
200m 21.08 (2013)
300m 32.72 (2016)
400m 44.45 (2015)
600m 1:16.9 (2005)
800m 1:50.55 (2005)
200m hyötysuhde (400m/200m) on huikea 2.10. Yleisesti kovimmat hyötysuhteet ovat olleet 2.16 luokkaa. Jos käytetään tuota arvoa, voidaan arvioida, että Martynin 200m ennätys olisi 20.60 tasolla, mikäli hän tuota matkaa juoksisi ollessaan huippukunnossa.
2. Pavel Maslak 45.36
- Pavelin vahvuudet ovat taas päinvastaiset verrattuna Rooneyn ominaisuuksiin. Taustalla on hyvä perusnopeus (100m 10.36, 200m 20.49) sekä kova nopeuskestävyysharjoittelu. 400m:n hallimaailmanmestari on ajoittanut selkeästi kuntohuippunsa loppukauteen, koska EM-kisoissa ei vielä nähty tuttua Pavelia. Maaliskuulle venyneen hallikauden jälkeen kilpailukausi on alkanut todenteolla vasta EM-kisoista. Ennen EM-kisoja on ohjelmaan mahtunut vain pari 400m starttia ja EM-kisojen jälkeen hän kilpaili Monacossa sekä yhden 300m kisan Elokuun alussa.
Ennätykset
60m 6.76i (2014)
100m 10.36 (2013)
200m 20.49 (2013)
300m 32.34 (32.15i)
400m 44.79 (2014)
500m 1:00.35 (2013)
3. Liemarvin Bonevacia 45.41
4. Kevin Borlee 45.60
5. Luka Janezic 45.65
6. Rafal Omelko 45.67
- Sijalta 6. löytyy jälleen mielenkiintoinen henkilö, joka ominaisuuksiltaan kiinnostaa meitä Suomalaisia. 195 senttinen 27-vuotias Puolalainen on perusnopeudeltaan lähempänä Rooneyn tasoa ja 400m tulos on tullut kovan harjoittelun myötä. Puolalaisilla on pitkät ja vahvat perinteet 400 metrin ja 800m harjoittelussa ja se mitä olen heidän harjoitteluaan parilla etelän leirillä nähnyt, niin he tykkäävät juosta todella paljon. Kun tarkastelee hänen kohdallaan kilpailuja 2010 lähtien, niin 400m kilpaileminen on painottunut jo useamman vuoden, eli ainakaan sen perusteella tässä ei ole edetty sitä kaavaa pitkin, missä pyrittäisiin alkuvaiheessa parantamaan 200m matkaa mahdollisimman hyväksi vaan harjoittelu on edennyt 400m tai 400m aidat päämatkana ja nopeus (200m) on senkin harjoittelun ohella kehittynyt tasaisesti. Tilastopaja.org sivulta ei tietenkään kaikkia pienempiä kisoja ulkomaisten urheilijoiden osalta löyty, mutta esimerkiksi vuonna 2010 häneltä löytyy tilastoista 6x400m ja 5x400m aj kilpailut.
Ennätykset
200m 21.07 (2016)
300m 32.31 (2014)
400m 45.14 (2016)
110m aj 14.53 (2008)
400m aj 50.26 (2014)
Hyötysuhde (400m/200m) = 2.14
Kehitys ja suluissa perässä kyseisen vuoden hyötysuhde
2008 (19v) 400m 48.07
2009 (20v) 200m 21.79 400m 47.42 (2.18)
2010 (21v) 400m 46.55
2011 (22v) 200m 21.45 400m 47.46 (2.21)
2012 (23v) 200m 21.32 300m 33.33 400m 46.30 ( 2.17)
2013 (24v) 200m 21.63* 300m 33.28 400m 45.69 400m aj 51.23**
* Juostu vain kerran toukokuun alussa
** Juostu vain kerran elokuussa
2014 (25v) 200m 21.18 300m 32.31 400m 45.66 400m aj 50.26 (2.16)
2015 200m 21.34i 300m 32.58 400m 46.28 400m aj 50.35
2016 200m 21.07 300m 32.74 400m 45.14 ja kausi jatkuu...
7. Mame-Ibra Anne 45.75
8. Matteo Galvan 45.80
Näistä
finalisteista nostaisin sekä Rooneyn, että Omelkon hyvksi esimerkeiksi
Suomalaiseen pikajuoksuun. Välttämättä ei tarvita edes alle 21s 200
metrin tasoa, jotta voidaan saavuttaa 45s tai jopa alle menvä taso 400
metrillä. Tarvitaan vain rohkeutta lähteä harjoittelemaan
määrätietoisesti kohti ratakierrosta.
N 400m
1. Libania Grenot 50.73
2. Floria Guei 51.21
3. Anyika Onuora 51.47
4. Christine Ohuruogu 51.55
5. Malgorzata Holub 51.89
Jälleen poimitaan nuorehko Puolalainen juoksija, jolta löytyy kohtalaisesti tilastoja 100-800m matkoilta. Perusnopeus 200 metriltä on sitä tasoa, että taistellaan Kalevan kisa finaalissa hyvistä sijoituksista, kuten myös toinen ääripää 800m, mutta 400 metrin taso on sitten selkeästi parempi.
Kehitys http://www.domtel-sport.pl/statystykaLA/personal.php?page=last&nr_zaw=20586&r=1
2006 (14v) 100m 13.39 200m 27.44 300m 42.08
2007 (15v) 200m 26.63 300m 41.06 400m 59.ss
2008 (16v) 300m 42.85 400m 57.80 800m 2.17.19
- Vertaus Suomesta 2016. 16-vuotias Kalevan kisa yllättäjä Veera Perälä
100m 12.72 200m 25.88 300m 41.04 400m 56.09 800m 2:18.55
2009 (17v) 100m 12.97 200m 26.17 400m 55.68 800m 2:13.05
- Toinen vertaus 17-vuotias Aleksanda Niiranen 2016
100m 12.37 (2015) 200m 24.91 (2015) 300m 40.76 (2016) 400m 56.22 (2016) 800m 2:25 (2014)
2010 (18v) 100m 12.85 200m 25.69 400m 54.98
- Kolmantena vertauksena 18-vuotias Aino Pulkkinen 2016
100m 11.89 200m 24.21 300m 40.94 (2013 15-vuotiaana) 400m 54.36 (2.25)
2011 (19v) 12.83 200m 25.66 300m 40.41 400m 54.33 (2.12)
2012 (20v) 100m 12.41 200m 25.18 400m 53.33 800m 2:06.26 (2.12)
2013 (21v) 100m 12.44 200m 24.69 400m 52.28 (2.12)
2014 (22v) 100m 12.28 200m 24.34 300m 38.52 400m 51.84 (2.13)
2015 (23v) 100m 12.28 200m 24.50 400m 51.74 (2.11)
2016 (24v) 100m 12.19 200m 24.43 400m 51.67 (2.12)
6. Justyna Swiety 51.96
7. Tamara Salaski 52.23
8. Nicky Van Leuveren 52.76
- Puolalaisella juoksijattareilla on toistaiseksi kovin hyötysuhde, mihin olen törmännyt. En ole näitä kovinkaan monilta laskenut, mutta yleisesti nuo ovat liikkuneet 2.16-2.23 välillä. Tuo kertoo tietenkin juoksun äärimmäisen hyvästä taloudellisuudesta, mutta tärkeimpänä viestinä tässä pidän sitä, että nuo kaikki muut tulokset ovat ihan arkipäiväisiä tuloksia Suomalaiselle. 100m 12.19, 200m 24.43. Tuohon kun yhdistetään 20-vuotiaana juostu 2:06.26 800 metrillä, niin saadaan suuntaa siitä, että mitä kautta tuota 400 metrin tulosta on lähestytty. Tämä on kuitenkin täydellinen esimerkki siitä, että hieman heikommalla perusnopeudellakin pystytään juoksemaan 400m kovaa jopa kansainvälisesti. Entistä enemmän tämä herättää kiinnostusta Puolalaisesta harjoittelusysteemistä. Kuinka siihen pääsisi tutustumaan? Vai katsonko näitä tuloksia liian sinisilmäisesti...
M 400m AJ
1. Yasmani Copello Escobar 48.98
2. Sergio Fernandez 49.06
3. Kariem Hussein 49.10
4. Oskari Mörö 49.24
Kun Suomalainen juoksee EM-kisojen finaalissa, niin onhan se tarkastelun paikka. Oskarista osaan onneksi sanoa muutakin, mitä puhtaat tilastot kertovat. Myös tänä vuonna ilmestyneessä Huippu-urheiluvalmennus kirjassa kerrotaan Oskarin harjoittelusta valmentaja Atte Pettisen toimesta. Suosittelen lukemaan.
Kehitys
2009 (16v) 100m 11.50 200m 23.50 300m 37.35 400m 50.80 110m aj (91.4cm) 14.56 300m aj (84cm) 38.06 400m aj (84cm) 55.13 400m aj 54.82
2010 (17v) 100m 11.42 200m 22.77 300m 35.73 400m 49.58 110m aj (91.4cm) 13.95w 300m aj (84cm) 37.30 400m aj (84cm) 51.90 (SE 17v) 400m aj 52.47 (SE 17v)
2011 (18v) 100m 11.38 200m 22.35 300m 35.41i 400m 48.39 600m 1:23.31 300m aj 36.91i 400m aj 50.80
2012 (19v) 100m 11.15 200m 22.06 400m 49.75 * 400m aj 50.80
* Vuosi 2012 alkoi erittäin huonosti keuhko-ongelmien kanssa ja hallikausi jäi väliin. (Pettinen 2016)
2013 (20v) 60m 7.06i 200m 22.33i 300m 35.03i 400m 48.58i 300m aj 36.59i 400m aj 52.96
Vuoden 2013 Hallikisat sujuivat vielä erittäin hyvin. Selkeä mestaruus 400 metrillä ja kevään ensimmäisellä leirillä vauhdit olivat kasvaneet todella merkittävästi. Toisen leirin kohdalla jalkaterään tuli rasitusvamma ja leiri kului vesijuoksua tehden. Kesän ensimmäinen koitos erittäin huonoissa olosuhteissa Turussa päättyi takareiden repeämiseen, jonka johdosta koko kesä jätettiin väliin. Tampereen 22-vuotiaiden EM-kisat jäivät haaveeksi. (Pettinen 2016)
2014 (21v) 60m 7.09i 100m 10.86 PB 200m 21.67i 300m 34.67i 400m 47.40 PB 400m aj 49.08 SE SE22
Keväällä 2014 jouduimme tekemään poikkeusharjoittelua, jossa nopeuskestävyys oli pannassa ja korvasimme asian nopeustreeneillä. Vuoden alussa iski jälleen keuhkoputken tulehdus, joka voitettiin sitten keväällä. Tuon jälkeen keuhkot eivät ole vaivanneet enää. Tuloksena oli heti ensimmäisessä kisassa lähes sekunnin parannus 400 m ennätykseen Lahden eliittikisoissa. Edellisestä nopeuskestävyysharjoittuksesta oli kulunut kuusi viikkoa! (Pettinen 2016)
2015 60m 6.97i PB 200m 21.72 300m 33.63 SE SE22 400m 47.69 600m 1:18.32 400m aj 50.07
2016 400m 47.67 400m aj 49.24
Oskarin vahvuutena aitajuoksija on nimenomaan aitajuoksu, sillä hän on juossut sitä nuoruusvuosista asti. Pika-aidat kulkivat mukana 17-sarjaan asti ja pidempiä aitoja on juostu aina 200m aidoista lähtien. Vaikka tuloksista sitä ei suoranaisesti näe, niin Oskarin uraa on silti varjostanut useat pienet loukkaantumiset sekä nämä Pettisen mainitsevat keuhkovaivat. Oskarin kohdallakin pätee varmasti se totuus, että hän ei ole sileän matkoja juossut huippukunnossa, mutta silti suuntaa aidatun ratakierroksen harjoittelulle antaa se, että esimerkiksi 200m ennätys 21.67 hallissa ylipitkällä radalla. Tuo 200m ennätys kertoo siitä, että aitojen kanssa harjoittelu kannattaa ottaa lajivalikoimaan lähes jokaiselle nuorelle pikajuoksijalle. Oskarin nopeustaso nuoruusvuosinahan on ollut ihan hyvää kansallista tasoa ja moni olisi voinut valita sileän pikajuoksun tien. Jos Oskari olisi tämän tien valinnut, olisiko hänen 200m ennätys kenties 21.40 tasolla ja 400m 46 sekunnin pinnassa, mutta aitaharjoitteluun keskittyminen on mahdollistanut sen, että hän taistelee nyt vähintään Euroopan parhaiden aitureiden kanssa.
5. Rhys Williams 49.63
6. Karsten Warholm 49.82
7. Martin Kucera 49.82
8. Jack Green DNF
N 400m aj
1. Sara Slott Petersen 55.12
29-vuotias Tanskalainen on edennyt tasaista kehitystä viimeiset 10-vuotta. Kun venäläiset ovat nyt sivussa ja Hejnova kenties loukkaantuneena, niin oli Petersen noussut kisan ennakkosuosikiksi. Petersen palasi kilparadoille 2014 äitiysloman jälkeen ja 2015 syntyi jo ennätys 53.99. Nopeusominaisuuksista voidaan mainita kuluneella hallikaudella juostu 200m ennätys 23.87.
2. Joanna Linkiewicz 55.33
3. Lea Sprunger 55.41
26-vuotiaan Sveitsiläisen aitajuoksu-ura on vasta muutaman vuoden mittainen. Taustalta löytyy erittäin monipuolista harjoittelua ja hyvä perusnopeus. 7-ottelun ennätys 5651 löytyy vuodelta 2011. Moniottelupohjainen harjoittelu antaakin hyvät taustat 400 metrin aitoihin, sillä 7-ottelijan juoksuharjoittelu pitää olla hyvin lähellä ratakierroksen harjoittelua. Pika-aitaharjoittelu ja ottelijan juoksuharjoittelu mikä tähtää hyvään tulokseen 200 metrillä ja 800 metrillä sopivat ratakierroksen harjoittelun pohjiksi. Ensimmäinen aitakokeilu vuonna 2015 tuotti tuloksetn 57.40 ja ennätys parani kesän mittaan tulokseen 55.60. Tämän kauden paras aika toistaiseksi on 54.91. Sprunger on tehnyt hyviä tuloksia useassa eri lajissa, mutta ratakierroksen aidoissa on tapahtunut selkeä kansainvälinen läpimurto. Myös 200 metrin ennätys tältä kaudelta hyvää Eurooppalaista tasoa.
Ennätykset
100m 11.34 (2014)
200m 22.38 (2016)
300m 36.27 (2016)
400m 52.36i (2016)
800m 2:23.94 (2009)
100m aj 14.31 (2011)
Korkeus 1.81 (2008)
Pituus 6.14 (2008)
4. Ayomide Folorunso 55.50
5. Katsiaryna Belanovich 56.10
6. Hammild Amalie Iuel 56.24
7. Stina Troest 56.34
8. Emilia Ankiewicz 57.31
Johtopäätökset
Sileällä 400 metrillä Eurooppalainen taso on periaatteessa saavutettavissa myös Suomalasten voimin. Näiden muutamien esimerkkien valossa tiedetään, että miehissä 21s pintaan juostu 200m riittää lähdökohdaksi sille, että voidaan tavoitella jopa 45s alitusta. Naisten puolella jopa vielä maltillisempi nopeustaso riittää, koska naisten 400m kestää keskimäärin 5-6s kauemmin, mikä tarkoittaa sitä, että kilpailusuorituksessa aerobisen ja anaerobisen energiatuohon osuus on suurempi kuin miesten vastaavalla matkalla. Avainasemaan nousee juoksun taloudellisuus.
Vastaavalla aidatulla matkalla päästään huipputuloksiin vielä maltillisemmalla nopeustasolla. Aitaharjoittelu on kuitenkin aloitettava varhaisessa vaiheessa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että aitaharjoittelua tulisi olla jokaisella pikajuoksijalla, vaikka ei koskaan edes kilpailisi aitamatkalla.
400 metrin juoksijan kestävyysominaisuudet tulee olla lähellä 800 metrin juoksijaa. Haasteeksi tulee nopeustason säilyttäminen riittävän hyvänä. Mielenkiintoinen oli myös Oskari Mörön valmistautuminen kauteen 2014, mistä valmentaja Pettinen kertoi, että nopeuskestävyysharjoittelu jouduttiin jättämään kokonaan sivuun ja perusharjoituskauden jälkeen keskityttiin keväällä vain nopeuteen. Tuloksena ennätyskausi.
Nyt tänä kesänä nähty Suomalaisten nuorten esiinmarssi 400 metrillä herättää odotuksia. Asiaan on varmasti vaikuttanut positiivisesti myös se, että 17-sarjasta jätettiin muutama vuosi sitten 300 metrin matkat pois. 100m ja 300m tilalle tulivat 100m 200m ja 400m, kuten on ollut jo 19-sarjassa. Nyt 19-sarjassa kilpailevat nuoret ovat ensimmäisiä, joilla on myös 16- ja 17-sarjoissa ollut virallisena matkana 400m.
