Pelkkä aika ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi mahdollisuus nopeutta hyödyntäen siirtyä pidemmille matkoille. 400m:n matka ei nähdäkseni sovellu fyysisesti kovin lyhkäisille juoksijoille. Otetaan esimerkkinä vaikka Mietoisten taskuraketti Jarkko Ruostekivi. Oli ihan oikein, että Jarkko pyrki keskittymään 100m:n juoksuun, kuten Markus Pöyhönenkin aikoinaan, mutta entäpä tämän hetken pikamatkojen ykkösnyrkki Jonathan Åstrand? Voisiko hänestä olla ratakierrokselle. Fyysisesti uskon että kyllä, mutta sen verran mitä Jonathania tunnen, niin ajatusmaailma taitaa olla samaa tasoa mitä Boltilla. Uskon, että Jonathanilla on sanansa sanottavana vielä 200m:n matkalla muita Eurooppalaisia vastaan, toivottavasti hän vain saisi täysin ehjän harjoittelukauden sekä kilpailukauden.
Sitten itse asiaan. Muistan Anatoli Mihailovin kertoneen tämänkaltaisen esimerkin muutamia vuosia sitten SUL:n leirillä. Jos meillä on 10.60/100m nopeuden omaava pikajuoksija joka siirtyy 400m:n tai 400m:n aitojen harjoitteluun, niin mitä voidaan saavuttaa tuolla nopeustasolla. 10.60 juoksija pystynee hyvällä nopeuskestävyysharjoittelulla juoksemaan 200m:a 21.10-21.20. Otetaan esimerkkinä Juha Pyy, jonka ennätykset ovat 100m 10.61 ja 200m 21.08. 200m:n hyötysuhde vaihtelee huippujuoksijoilla 2.16-2.2 välillä. Tämä luku tulee, kun 400m:n ennätys jaetaan 200m:n ennätyksellä. Tässä muutamia esimerkkejä:
Markku Kukkoaho 200m 20.73 400m 45.49 2.19
Riitta Salin 200m 23.10 400m 50.14 2.17
Juha Pyy 200m 21.08 400m 45.75 = 2.17
Michael Johnson 200m 19.32 400m 43.18 = 2.23
Sitten hieman nuorempia juoksijoita
Ville Wendelin 200m 21.62 400m 46.66 = 2.16
- Ja nerokkaimmat huomaavat heti, että tuo 46.66 on hylätty juoksu, mutta en usko että se loppuaikaan olisi kovinkaan paljoa vaikuttanut jos ne juoksulinjat olisivat olleet muutaman sentin ulompana. Toisaalta myös 200m:n kunto olisi varmaan ollut parempi, jos Ville olisi juossut 200m:n kisana tuon EM-kisajuoksun tilalla. Eli hyötysuhde lienee 2.17-2.18 tasoa todellisuudessa.
Ella Räsänen 200m 23.67 400m 52.37 = 2.21
Sanna Aaltonen 200m 24.46 400m 54.45 = 2.23
Eli tässä hieman tilastoja pienellä otannalla. Mutta jos palataan tuohon kuvitteelliseen 10.60 juoksijaan ja siihen, mitä sellainen kaveri voisi saada aikaan ratakierroksella hyvällä harjoittelulla, niin otetaan esimerkisi konservatiivinen 200m:n hyötysuhde 2.21 käyttöön niin tässä hieman numeropeliä
100m 10.60
200m 21.20
400m = 21.20 * 2.2 = 46.64
400m:n aidat 46.64 + 3s = 49.64
Näin saataisiin heti arvokisojen a-rajan juoksija 400m:n aidoissa. Helppoa kuin heinänteko, eikö vain.
Naisten puolella vastaavan numerokikkailun voisi vaikka kokeilla 11.60 ajalla.
100m 11.60
200m 23.30
400m = 23.30 * 2.2 = 51.26
400m:n aidat 51.26 + 3s = 54.26
Ja taas yksi juoksi a-rajan alitse.
Spekulaatiota
Jos nyt mietin aluksi omia valmennettavia ja heidän tulevaisuuttaan, niin Villen kohdalla täytyy edelleen olla keskittyminen siihen, että 200m:n ennätys paranee ensisijaisesti ennenkuin harjoittelun voi täysin viritellä vastaamaan 400m:n juoksun kehittämistä. Villellä on kaikki mahdollisuudet juosta alle 21s ja jo tällä hetkellä hänellä on hyvä hyötysuhde. Esimerkkinä Johan Wissman, 200m 20.65 ja 400m 44.56 saa hyötysuhteen 2.16, eli samaa luokkaa kuin Villellä. Jos tahdomme juosta Kukkoahon SE:n historiaan eli vähintään 45.48, niin Villen tulisi ekana saavuttaa 21.05s:n nopeustaso 200m:lla säilyttäen kuitenkin tuo 2.16 hyötysuhde.
Sannan hyötysuhde on kutakuinkin sitä luokkaa, mitä se tällä harjoittelumäärällä voi olla. Jos harjoittulu olisi täysipainoista, niin uskon, että hän voisi päästä 2.20 tuntumaan, jopa allekin.
Tämän hetken ylivoimaisesti nopein Suomalainen juoksijatar on Hanna-Maari Latvala. Hän juoksi Universiadeissa 200m 22.98. Moni on varmasti miettinyt, että kuinka kovaa Hanna-Maari juoksisi tällä harjoittelulla 400m:a. Uskon, että onnistuneella vauhdinjaolla hänellä voisi olla kohtalaisen hyvä hyötysuhde, koska 200m:n perusteella hänellä on hyvä nopeuskestävyys. Jos heitetään rohkeasti hyötysuhteen arvoksi 2.26, ja siihen onnistunut vauhdinjako, niin lopputulos voisi olla 51.94. Kuulostaa aika hurjalta ja jopa toivoisin, että jos sopiva kisa löytyy, niin Hanna-Maari lähtisi kokeilemaan 400m:a kauden päätteeksi.
Sannalla oli ennätysjuoksussaan väliaika 25.6s ja loppuaika käsiajalla 54.2s, eli aika tarkalleen 1.2s hitaampi ensimmäinen 200m, kuin maksimi 200m. Jälkimmäiseen 200m kulutti siis aikaa 28.6s. Jos H-M juoksisi ekan 200m esim. 24.5s niin toiseen 200m saisi vielä käyttää 27.2s (jos loppuaika käsiajalla 51.7s). H-M on kuitenkin kehittynyt niin hyvää vauhtia 100m ja 200m matkoilla, että en näkisi ainakaan tässä vaiheessa vaihtoehtona sitä, että häntä yritettäisiin houkutella ratakierroksen harjoitteluun, mutta jos nopeudessa tulee rajat vastaan, niin miksi ei? 22.9*2.21 = 50.6s
Kalevankisafinalistit analyysissa
Naiset
1. Sanna Aaltonen 54.45 (200m sb 24.46) hyötysuhde 2.23
2. Jonna Skrifvars 55.35 (200m sb 25.24) hyötysuhde 2.19
3. Eveliina Määttänen 55.42 (200m sb 25.45) hyötysuhde 2.18
4. Jenni Kivioja 56.12 (200m pb 24.42 (-12)) hyötysuhde 2.29 *
5. Simone Wiklund 56.58 (200m sb 25.39) hyötysuhde 2.24
6. Hilla Uusimäki 56.62 (200m sb 25.64) hyötysuhde 2.21
7. Saara Raitis 56.66 (200m sb 25.61) hyötysuhde 2.21
8. Celine Fogdee 57.57 (200m sb 26.00) hyötysuhde 2.21 **
* 2012 200m 24.42 400m 55.55 hyötysuhde 2.27, eli tuolla 2.27 hyötysuhteella 200m:n tulostaso voisi olla tällä hetkellä 24.72
** Alkuerä 56.83, hyötysuhde 2.16
Miehet
1. Christoffer Envall 48.32 (200m sb 22.39) hyötysuhde 2.16
2. Eetu Viitala 48.50 (200m sb 21.93) hyötysuhde 2.21
3. Roope Saarinen 48.60 (200m sb 21.61) hyötysuhde 2.25
4. Erik Back 48.88 (200m sb 22.21 (w+2.1)) hyötysuhde 2.20
5. Jani Koskela 49.10 (200m sb 21.41) hyötysuhde 2.29 *
6. Johan Versluis 49.33 (200m sb 21.79) hyötysuhde 2.26
7. Matias Linkoaho 49.41 (200m sb 21.65) hyötysuhde 2.28 **
DQ Juho Vanhala 48.22 (200m sb 22.42) hyötysuhde 2.15
* Koskela 2012 200m 21.60 400m 47.88 hyötysuhde 2.21
- Eli samalla hyötysuhteella voisi nelonen kulkea nykyisellä nopeustasolla 47.31, ilmeisesti Jani on tällä kaudella keskittynyt enemmän nopeuden kehittämiseen.
** 400m pb 48.63, hyötysuhde 2.24
Eli tälläistä spekulaatiota tänään. Itse ainakin toivoisin, että unohdettaisiin 100m:n juoksun ihannointi ja keskityttäisiin matkoihin, missä oikeasti voi pärjätä ainakin Euroopassa. Näin tehdään niissä maissa, joista EM-kilpailuissa noustaan podiumille. Venäjä, Puola ja Tsekki esimerkiksi. Tämä asia pitäisi huomioida etenkin nuorisovalmennuksen puolella. Jos valmentajalla on käsissään erittäin nopeuslahjakas urheilija, niin se nopeus pitäisi hyödyntää aivan johonkin muuhun kuin siihen, että keskitytään opettelemaan telinelähtöjä ja juoksemaan 60m ja 100m kovaa. Tottakai nopeus pitää pyrkiä kehittämään niin kovaksi kuin vain mahdollista, mutta jos tuon nopeuden hyödyntää lähestulkoon mihin tahansa muuhun lajiin, niin mahdollisuudet edetä kohti kansainvälistä huippua ovat paljon realistisemmat.
Jaakko
Edit: Muokattu muutamia hyötysuhde laskuja, mitkä oli aluksi laskettu väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti