EM-kisojen ratakierroksen juoksijat tarkastelussa

Blogi on (jälleen) viettänyt hiljaiseloa pidemmän aikaa, mutta viime aikoina juostujen erittäin lupaavien kotimaisten ratakierrosten juoksujen myötä innostuin tutkimaan muutamien Amsterdamin EM-kisojen finalistien edesottamuksia.

Tänä kesänä kotimainen ratakierroksen juoksu on jo tässä vaiheessa kautta osoittanut elpymistä laajalla rintamalla. Mukaan on tullut paljon uusia nuoria juoksijoita, jotka ovat osoittaneet kykyä juosta 400m tai 400m aidat kovaa. Etenkin nuorissa naisissa on paljon lupaavia tapauksia. Jopa niin lupaavia, että takavuosien juoksijatähti Juha Pyy innostui facebookissa kommentoimaan FIN 400m päivitystä sanoin: "Joo Eilen katsoin tuloksia ja jeeees pitkästä aikaa on mahiksia vaikka mihin. Nyt ollaan tuloksissa joita juostaan kun saadaan piikkarit. Eli työ on nyt edessä ja vaatii huippuvalkun ei nilkanpyörittäjää. ennenkaikkea 110% työtä urheilijalta. Sekä elämän "selibaattia". Nyt 3-5 vuotta sepon korkkiruuvia ja siinä se 44 sekkaa." Juha tietää ne tosiasiat, mitä vaaditaan alle 46 sekunnin juoksuun. Työtä, sitoutumista, itsekuria ja hyvät nopeusominaisuudet taustalle.

Poikien ja miesten puolella kaivattaisiin vielä rohkeutta, että nuo 15-19-sarjassa olevat nopeimmat juoksijat aloittaisivat pitkäkestoisen ja määrätietoisen harjoittelun kohti 400 metriä. En rupea toistamaan itseäni, että miksi 400m tai 400m aitajuoksu, mutta lyhykäisyydessään voisi jälleen todeta, että noita 10s alittajia tai edes 10.30 alittajia kun ei ole hetkeen näkynyt. Tämän hetken 400m juoksullakaan ei pystytä henkseleitä paukuttelemaan, mutta olisiko tilanne toinen, jos nuo muutamat kyvykkäät juoksijat olisivat 100-200m harjoittelun sijaan valinneet 400m tai 400m aidat. Oskari Mörön ja Jussi Kanervon viitoittama tie aidatulla ratakierroksella on oiva esimerkki monelle Suomalaiselle pikajuoksijalle.

Amsterdam EM-kisat 6.-10.07.2016

M 400m

1. Martyn Rooney 45.29
- Britit ovat jo vuosikaudet tuottaneet hyviä ratakierroksen juoksijoita. Martyn Rooney on hyvä esimerkki siitä, että lajivalinta on  osunut kohdalleen. Martinin 200m ennätys hyvää Suomalaista kansallista tasoa (21.08) vuodelta 2013. 400m on kulkenut alle 45s ensimmäisen kerran jo vuonna 2008. Martyn ei perinteisesti juhli nopeudellaan vaan hänen vahvuutensa ovat varmasti nopeuskestävyydessä ja kestävyydessä, sillä 800m ennätys on 1.50 pinnassa. Pitää kuitenkin muistaa se, että kun kyseessä on 400m päälajiaan juokseva urheilija, niin harvoin hän on juossut muita matkoja ollessaan huippukunnossa. Tänäkin vuonna tilastoista löytyy yksi 300m kisa ja 11 kertaa hän on startannut ratakierrokselle, joista 1 on viestissä juostu.

Ennätykset
200m 21.08 (2013)
300m 32.72 (2016)
400m 44.45 (2015)
600m 1:16.9 (2005)
800m 1:50.55 (2005)

200m hyötysuhde (400m/200m) on huikea 2.10. Yleisesti kovimmat hyötysuhteet ovat olleet 2.16 luokkaa. Jos käytetään tuota arvoa, voidaan arvioida, että Martynin 200m ennätys olisi 20.60 tasolla, mikäli hän tuota matkaa juoksisi ollessaan huippukunnossa.

2. Pavel Maslak 45.36
- Pavelin vahvuudet ovat taas päinvastaiset verrattuna Rooneyn ominaisuuksiin. Taustalla on hyvä perusnopeus (100m 10.36, 200m 20.49) sekä kova nopeuskestävyysharjoittelu. 400m:n hallimaailmanmestari on ajoittanut selkeästi kuntohuippunsa loppukauteen, koska EM-kisoissa ei vielä nähty tuttua Pavelia. Maaliskuulle venyneen hallikauden jälkeen kilpailukausi on alkanut todenteolla vasta EM-kisoista. Ennen EM-kisoja on ohjelmaan mahtunut vain pari 400m starttia ja EM-kisojen jälkeen hän kilpaili Monacossa sekä yhden 300m kisan Elokuun alussa. 

Ennätykset
60m 6.76i (2014)
100m 10.36 (2013)
200m 20.49 (2013)
300m 32.34 (32.15i)
400m 44.79 (2014)
500m 1:00.35 (2013) 

3. Liemarvin Bonevacia 45.41

4. Kevin Borlee 45.60

5. Luka Janezic 45.65


6. Rafal Omelko 45.67
- Sijalta 6. löytyy jälleen mielenkiintoinen henkilö, joka ominaisuuksiltaan kiinnostaa meitä Suomalaisia. 195 senttinen 27-vuotias Puolalainen on perusnopeudeltaan lähempänä Rooneyn tasoa ja 400m tulos on tullut kovan harjoittelun myötä. Puolalaisilla on pitkät ja vahvat perinteet 400 metrin ja 800m harjoittelussa ja se mitä olen heidän harjoitteluaan parilla etelän leirillä nähnyt, niin he tykkäävät juosta todella paljon. Kun tarkastelee hänen kohdallaan kilpailuja 2010 lähtien, niin 400m kilpaileminen on painottunut jo useamman vuoden, eli ainakaan sen perusteella tässä ei ole edetty sitä kaavaa pitkin, missä pyrittäisiin alkuvaiheessa parantamaan 200m matkaa mahdollisimman hyväksi vaan harjoittelu on edennyt 400m tai 400m aidat päämatkana ja nopeus (200m) on senkin harjoittelun ohella kehittynyt tasaisesti. Tilastopaja.org sivulta ei tietenkään kaikkia pienempiä kisoja ulkomaisten urheilijoiden osalta löyty, mutta esimerkiksi vuonna 2010 häneltä löytyy tilastoista 6x400m ja 5x400m aj kilpailut.

Ennätykset
200m 21.07 (2016)
300m 32.31 (2014)
400m 45.14 (2016) 
110m aj 14.53 (2008)
400m aj 50.26 (2014)

Hyötysuhde (400m/200m) = 2.14

Kehitys ja suluissa perässä kyseisen vuoden hyötysuhde
2008 (19v) 400m 48.07
2009 (20v) 200m 21.79 400m 47.42 (2.18)
2010 (21v) 400m 46.55
2011 (22v) 200m 21.45 400m 47.46 (2.21)
2012 (23v) 200m 21.32 300m 33.33 400m 46.30 ( 2.17)
2013 (24v) 200m 21.63* 300m 33.28 400m 45.69 400m aj 51.23**
* Juostu vain kerran toukokuun alussa
** Juostu vain kerran elokuussa
2014 (25v) 200m 21.18 300m 32.31 400m 45.66 400m aj 50.26 (2.16)
2015 200m 21.34i 300m 32.58 400m 46.28 400m aj 50.35
2016 200m 21.07 300m 32.74 400m 45.14 ja kausi jatkuu...


7. Mame-Ibra Anne 45.75

8. Matteo Galvan 45.80

Näistä finalisteista nostaisin sekä Rooneyn, että Omelkon hyvksi esimerkeiksi Suomalaiseen pikajuoksuun. Välttämättä ei tarvita edes alle 21s 200 metrin tasoa, jotta voidaan saavuttaa 45s tai jopa alle menvä taso 400 metrillä. Tarvitaan vain rohkeutta lähteä harjoittelemaan määrätietoisesti kohti ratakierrosta.

N 400m

1. Libania Grenot 50.73

2. Floria Guei 51.21

3. Anyika Onuora 51.47

4. Christine Ohuruogu 51.55

5. Malgorzata Holub 51.89

Jälleen poimitaan nuorehko Puolalainen juoksija, jolta löytyy kohtalaisesti tilastoja 100-800m matkoilta. Perusnopeus 200 metriltä on sitä tasoa, että taistellaan Kalevan kisa finaalissa hyvistä sijoituksista, kuten myös toinen ääripää 800m, mutta 400 metrin taso on sitten selkeästi parempi.

Kehitys http://www.domtel-sport.pl/statystykaLA/personal.php?page=last&nr_zaw=20586&r=1
2006 (14v) 100m 13.39 200m 27.44 300m 42.08 
2007 (15v) 200m 26.63 300m 41.06 400m 59.ss
2008 (16v) 300m 42.85 400m 57.80 800m 2.17.19
- Vertaus Suomesta 2016. 16-vuotias Kalevan kisa yllättäjä Veera Perälä
100m 12.72 200m 25.88 300m 41.04 400m 56.09 800m 2:18.55

2009 (17v) 100m 12.97 200m 26.17 400m 55.68 800m 2:13.05
- Toinen vertaus 17-vuotias Aleksanda Niiranen 2016
100m 12.37 (2015) 200m 24.91 (2015) 300m 40.76 (2016) 400m 56.22 (2016) 800m 2:25 (2014)

2010 (18v) 100m 12.85 200m 25.69 400m 54.98
- Kolmantena vertauksena 18-vuotias Aino Pulkkinen 2016
100m 11.89 200m 24.21 300m 40.94 (2013 15-vuotiaana) 400m 54.36 (2.25)

2011 (19v) 12.83 200m 25.66 300m 40.41 400m 54.33 (2.12)
2012 (20v) 100m 12.41 200m 25.18 400m 53.33 800m 2:06.26 (2.12)
2013 (21v) 100m 12.44 200m 24.69 400m 52.28 (2.12)
2014 (22v) 100m  12.28 200m 24.34 300m 38.52 400m 51.84 (2.13)
2015 (23v) 100m 12.28 200m 24.50 400m 51.74 (2.11)
2016 (24v) 100m 12.19 200m 24.43 400m 51.67 (2.12)

6. Justyna Swiety 51.96

7. Tamara Salaski 52.23

8. Nicky Van Leuveren 52.76

- Puolalaisella juoksijattareilla on toistaiseksi kovin hyötysuhde, mihin olen törmännyt. En ole näitä kovinkaan monilta laskenut, mutta yleisesti nuo ovat liikkuneet 2.16-2.23 välillä. Tuo kertoo tietenkin juoksun äärimmäisen hyvästä taloudellisuudesta, mutta tärkeimpänä viestinä tässä pidän sitä, että nuo kaikki muut tulokset ovat ihan arkipäiväisiä tuloksia Suomalaiselle. 100m 12.19, 200m 24.43. Tuohon kun yhdistetään 20-vuotiaana juostu 2:06.26 800 metrillä, niin saadaan suuntaa siitä, että mitä kautta tuota 400 metrin tulosta on lähestytty. Tämä on kuitenkin täydellinen esimerkki siitä, että hieman heikommalla perusnopeudellakin pystytään juoksemaan 400m kovaa jopa kansainvälisesti. Entistä enemmän tämä herättää kiinnostusta Puolalaisesta harjoittelusysteemistä. Kuinka siihen pääsisi tutustumaan? Vai katsonko näitä tuloksia liian sinisilmäisesti...

M 400m AJ

1. Yasmani Copello Escobar 48.98

2. Sergio Fernandez 49.06

3. Kariem Hussein 49.10

4. Oskari Mörö 49.24 
Kun Suomalainen juoksee EM-kisojen finaalissa, niin onhan se tarkastelun paikka. Oskarista osaan onneksi sanoa muutakin, mitä puhtaat tilastot kertovat. Myös tänä vuonna ilmestyneessä Huippu-urheiluvalmennus kirjassa kerrotaan Oskarin harjoittelusta valmentaja Atte Pettisen toimesta. Suosittelen lukemaan.

Kehitys
2009 (16v) 100m 11.50 200m 23.50 300m 37.35 400m 50.80 110m aj (91.4cm) 14.56 300m aj (84cm) 38.06 400m aj (84cm) 55.13 400m aj 54.82

2010 (17v) 100m 11.42 200m 22.77 300m 35.73 400m 49.58 110m aj (91.4cm) 13.95w 300m aj (84cm) 37.30 400m aj (84cm) 51.90 (SE 17v) 400m aj 52.47 (SE 17v)

2011 (18v) 100m 11.38 200m 22.35 300m 35.41i 400m 48.39 600m 1:23.31 300m aj 36.91i 400m aj 50.80

2012 (19v) 100m 11.15 200m 22.06 400m 49.75 * 400m aj 50.80
* Vuosi 2012 alkoi erittäin huonosti keuhko-ongelmien kanssa ja hallikausi jäi väliin. (Pettinen 2016)

2013 (20v) 60m 7.06i 200m 22.33i 300m 35.03i 400m 48.58i 300m aj 36.59i 400m aj 52.96
Vuoden 2013 Hallikisat sujuivat vielä erittäin hyvin. Selkeä mestaruus 400 metrillä ja kevään ensimmäisellä leirillä vauhdit olivat kasvaneet todella merkittävästi. Toisen leirin kohdalla jalkaterään tuli rasitusvamma ja leiri kului vesijuoksua tehden. Kesän ensimmäinen koitos erittäin huonoissa olosuhteissa Turussa päättyi takareiden repeämiseen, jonka johdosta koko kesä jätettiin väliin. Tampereen 22-vuotiaiden EM-kisat jäivät haaveeksi. (Pettinen 2016)

2014 (21v) 60m 7.09i 100m 10.86 PB 200m 21.67i 300m 34.67i 400m 47.40 PB 400m aj 49.08 SE SE22
Keväällä 2014 jouduimme tekemään poikkeusharjoittelua, jossa nopeuskestävyys oli pannassa ja korvasimme asian nopeustreeneillä. Vuoden alussa iski jälleen keuhkoputken tulehdus, joka voitettiin sitten keväällä. Tuon jälkeen keuhkot eivät ole vaivanneet enää. Tuloksena oli heti ensimmäisessä kisassa lähes sekunnin parannus 400 m ennätykseen Lahden eliittikisoissa. Edellisestä nopeuskestävyysharjoittuksesta oli kulunut kuusi viikkoa! (Pettinen 2016)

2015 60m 6.97i PB 200m 21.72 300m 33.63 SE SE22 400m 47.69 600m 1:18.32 400m aj 50.07 

2016 400m 47.67 400m aj 49.24

Oskarin vahvuutena aitajuoksija on nimenomaan aitajuoksu, sillä hän on juossut sitä nuoruusvuosista asti. Pika-aidat kulkivat mukana 17-sarjaan asti ja pidempiä aitoja on juostu aina 200m aidoista lähtien. Vaikka tuloksista sitä ei suoranaisesti näe, niin Oskarin uraa on silti varjostanut useat pienet loukkaantumiset sekä nämä Pettisen mainitsevat keuhkovaivat. Oskarin kohdallakin pätee varmasti se totuus, että hän ei ole sileän matkoja juossut huippukunnossa, mutta silti suuntaa aidatun ratakierroksen harjoittelulle antaa se, että esimerkiksi 200m ennätys 21.67 hallissa ylipitkällä radalla. Tuo 200m ennätys kertoo siitä, että aitojen kanssa harjoittelu kannattaa ottaa lajivalikoimaan lähes jokaiselle nuorelle pikajuoksijalle. Oskarin nopeustaso nuoruusvuosinahan on ollut ihan hyvää kansallista tasoa ja moni olisi voinut valita sileän pikajuoksun tien. Jos Oskari olisi tämän tien valinnut, olisiko hänen 200m ennätys kenties 21.40 tasolla ja 400m 46 sekunnin pinnassa, mutta aitaharjoitteluun keskittyminen on mahdollistanut sen, että hän taistelee nyt vähintään Euroopan parhaiden aitureiden kanssa.

5. Rhys Williams 49.63

6. Karsten Warholm 49.82

7. Martin Kucera 49.82

8. Jack Green DNF 

N 400m aj

1. Sara Slott Petersen 55.12
29-vuotias Tanskalainen on edennyt tasaista kehitystä viimeiset 10-vuotta. Kun venäläiset ovat nyt sivussa ja Hejnova kenties loukkaantuneena, niin oli Petersen noussut kisan ennakkosuosikiksi. Petersen palasi kilparadoille 2014 äitiysloman jälkeen ja 2015 syntyi jo ennätys 53.99. Nopeusominaisuuksista voidaan mainita kuluneella hallikaudella juostu 200m ennätys 23.87.

2. Joanna Linkiewicz 55.33

3. Lea Sprunger 55.41
26-vuotiaan Sveitsiläisen aitajuoksu-ura on vasta muutaman vuoden mittainen. Taustalta löytyy erittäin monipuolista harjoittelua ja hyvä perusnopeus. 7-ottelun ennätys 5651 löytyy vuodelta 2011. Moniottelupohjainen harjoittelu antaakin hyvät taustat 400 metrin aitoihin, sillä 7-ottelijan juoksuharjoittelu pitää olla hyvin lähellä ratakierroksen harjoittelua. Pika-aitaharjoittelu ja ottelijan juoksuharjoittelu mikä tähtää hyvään tulokseen 200 metrillä ja 800 metrillä sopivat ratakierroksen harjoittelun pohjiksi. Ensimmäinen aitakokeilu vuonna 2015 tuotti tuloksetn 57.40 ja ennätys parani kesän mittaan tulokseen 55.60. Tämän kauden paras aika toistaiseksi on 54.91. Sprunger on tehnyt hyviä tuloksia useassa eri lajissa, mutta ratakierroksen aidoissa on tapahtunut selkeä kansainvälinen läpimurto. Myös 200 metrin ennätys tältä kaudelta hyvää Eurooppalaista tasoa.

Ennätykset
100m 11.34 (2014)
200m 22.38 (2016)
300m 36.27 (2016)
400m 52.36i (2016)
800m 2:23.94 (2009)
100m aj 14.31 (2011)
Korkeus 1.81 (2008)
Pituus 6.14 (2008)

4. Ayomide Folorunso 55.50

5. Katsiaryna Belanovich 56.10

6. Hammild Amalie Iuel 56.24

7. Stina Troest 56.34

8. Emilia Ankiewicz 57.31 


Johtopäätökset
Sileällä 400 metrillä Eurooppalainen taso on periaatteessa saavutettavissa myös Suomalasten voimin. Näiden muutamien esimerkkien valossa tiedetään, että miehissä 21s pintaan juostu 200m riittää lähdökohdaksi sille, että voidaan tavoitella jopa 45s alitusta. Naisten puolella jopa vielä maltillisempi nopeustaso riittää, koska naisten 400m kestää keskimäärin 5-6s kauemmin, mikä tarkoittaa sitä, että kilpailusuorituksessa aerobisen ja anaerobisen energiatuohon osuus on suurempi kuin miesten vastaavalla matkalla. Avainasemaan nousee juoksun taloudellisuus.

Vastaavalla aidatulla matkalla päästään huipputuloksiin vielä maltillisemmalla nopeustasolla. Aitaharjoittelu on kuitenkin aloitettava varhaisessa vaiheessa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että aitaharjoittelua tulisi olla jokaisella pikajuoksijalla, vaikka ei koskaan edes kilpailisi aitamatkalla.

400 metrin juoksijan kestävyysominaisuudet tulee olla lähellä 800 metrin juoksijaa. Haasteeksi tulee nopeustason säilyttäminen riittävän hyvänä. Mielenkiintoinen oli myös Oskari Mörön valmistautuminen kauteen 2014, mistä valmentaja Pettinen kertoi, että nopeuskestävyysharjoittelu jouduttiin jättämään kokonaan sivuun ja perusharjoituskauden jälkeen keskityttiin keväällä vain nopeuteen. Tuloksena ennätyskausi. 

Nyt tänä kesänä nähty Suomalaisten nuorten esiinmarssi 400 metrillä herättää odotuksia. Asiaan on varmasti vaikuttanut positiivisesti myös se, että 17-sarjasta jätettiin muutama vuosi sitten 300 metrin matkat pois. 100m ja 300m tilalle tulivat 100m 200m ja 400m, kuten on ollut jo 19-sarjassa. Nyt 19-sarjassa kilpailevat nuoret ovat ensimmäisiä, joilla on myös 16- ja 17-sarjoissa ollut virallisena matkana 400m.

Miehet mustissa

"Mennääs tuosta suon yli niin että heilahtaa", totesi kapteeni Kaarna tuntemattomassa lähes viimeisinään sanoinaan ennen kaatumistaan. No kaikki me tiedämme, että se oli tankki, joka Kaarnan matkan katkaisi suon reunassa. Syvällä suossa tuntuu olevan tällä hetkellä myös miesten sileän ratakierroksen juoksu. Jos sitä vertaa kapteeni Kaarnaan, niin he eivät edes lähteneet yrittämään suon yli. Mistä tämä kaikki johtuu? Mikä on ajanut meidän 400m:n juoksun tason näin alas ja miksi urheilijoita ei kiinnosta juosta maajoukkueessa ja tavoitella paikkaa EM-kisoihin. Ennen tätä kirjoitusta täytyy rehellisesti sanoa, että en olisi ikinä kuvitellut, että tämän sävyisen kirjoituksen joskus kirjoitan, mutta nyt on katsottava totuutta silmiin.




Tämä kesä on mahdollisuuksien kesä monelle Suomalaiselle 400 metrin juoksijalle tavoitella arvokisapaikkaa yleisen sarjan EM-kilpailuista. Niin miehille kuin naisillekin. Naisten puolella tilanne on hyvä, jopa yllättävän hyvä, mutta sitä suuremmin spekuloimatta annetaan naisten ensin juosta ja toivottavasti tulokset puhuvat puolestaan. Miesten puolella tilanne on toivottomampi, kuin Kaarnan suon ylitys ja tähän täytyy heti lisäyksenä mainita, että nyt ei puhuta aidatusta ratakierroksesta vaan sileän juoksusta.




400 metrin lajivalmennuksen tilanne on siinä mielessä ollut murheen kryyni jo pidemmän aikaa, että lajivalmennukselle ei ole ollut jakaa kovinkaan paljoa resursseja vaan nykyinen lajivalmentaja on hoitanut tehtäväänsä käytännössä oman toimen ohessa  n. 10% osuudella hänen työajastaan. Todellinen työhön käytettävä aika on varmasti ollut tuplasti enemmän, mitä siitä maksetaan. Välillä olen tuntenut myötätuntona viiltäviä pistoja rinnassa, kun häneltä on tullut maajoukkue asioissa sähköpostia yöllä 01-02 välillä. Onko se ainoa aika, jolloin kerkeää tätä lajivalmennusta hoitamaan? Ei tällaista tilannetta pitäisi päästä syntymään. Tässä tilanteessa ei kuitenkaan ole varaa syyttää ketään vaan pohtia sitä, että miten saadaan laji nousuun. Jakaisiko liitto lajille enemmän resursseja jos tulokset olisivat parempia, vai tulisiko parempia tuloksia jos ensin jaettaisiin enemmän resursseja?


Lajivalmennus on hoidettu mielestäni hyvin niiltä osin, kuin siihen on resursseja jaettu. Voisiko tilanne olla parempi, jos resursseja olisi enemmän? Miksi 400m on arvostettu liiton silmissä huonommaksi lajiksi kuin sileä 100m/200m, kun rehellisesti sanottuna ratakierros on kuitenkin se, missä voisi olla teoriassa paremmat menestysmahdollisuudet. Etenkin aitajuoksussa mikä on jo näyttänyt vahvasti oikeaa suuntaa. 400 metrin aitajuoksijalle riittää nopeuden tasoksi se, että on kansallisen tason kärjen tuntumassa 200 metrillä, niin hyvällä harjoittelulla ja valmennuksella hän voi kohota aidoissa jopa EM-finalistiksi. Sileän pikamatkan puolella miehissä tähän on edellisen kerran kyennyt Markus Pöyhönen EM-tasolla.

Kuvan lähde: http://www.oid-friidrott.com/?sp=galleri&g=165


Vaikka meillä on vähän resursseja tässä 400 metrin lajivalmennuksessa, niin siitäkin huolimatta olemme saanut järjestettyä naisille 2 mahdollisuutta juosta 4x400 metrin kilpailu, joilla he voivat tavoitella pääsyä 16 parhaan maan joukkoon tilastoissa ja sitä myöden EM-kisoihin. Naiset ovat vastanneet hyvin kutsuun ja vaikka osalla juoksijoista on mahdollisuudet jopa henk.koht rajan tavoitteluun, niin silti porukka painaa yhteen hiileen ja lähtee tavoittelemaan maajoukkueena paikkaa EM-kisoista. Miehille on tarjottu samaa mahdollisuutta, mutta emme ole saaneet neljää juoksijaa kasaan, jotta miehet olisivat päässeet maajoukkueena viestiä juoksemaan. En vain pysty käsittämään tätä tilannetta. Kaikille miesjuoksijoillemme, jotka ovat viime kesänä tai tällä hallikaudella olleet ns. kansallisella tasolla 400 metrillä, on lähetetty postia ja kyselyä, että haluaako lähteä tavoittelemaan EM-paikkaa ja lopputuloksena on se, että meillä olisi ollut 3 juoksijaa viivalla. On totta, että nuo kilpailut missä viestiä voidaan juosta, varmistuivat kohtalaisen myöhään, noin kuukausi ennen kilpailuja ja silloin lähdettiin kysymään juoksijoita, joista aika monella oli jo jotain muuta tapahtumaa sovittu ko. ajankohtaan, mutta on myös totta, että kenelläkään urheilijalle tai valmentajalle ei pitäisi tulla yllätyksenä, että maajoukkue tarvitsee 2 viestijuoksua mikäli mielii juosta EM-kisoissa ja ainakin minun näkövinkkelistä tuo viesti pitäisi olla ihan jokaiselle meidän miesjuoksijalle realistinen tavoite numero 1. Mikäli urheilijat mielivät olla siinä kunnossa, että edes viestijoukkueena voidaan tavoitella noita kisoja, niin urheilijoiden pitää olla henkilökohtaisella tasolla kunnossa jo kesäkuun alussa (kilpailukauden omaista harjoittelua ja/tai kilpailuja takana jo n. kuukausi). Toivottavasti olen kuitenkin väärässä ja mahdollisimman moni miesjuoksija on asettanut ykköstavoitteeksi EM-kisojen henkilökohtaisen matkan ja selvittää tuon EM-rajan 46.60, minkä on muuten viimeksi Suomalaisista alittanut Jani Niemelä vuonna 1987, eli 29-vuotta sitten.


Tämän vuoden EM-kisojen osalta juna taisi siis valitettavasti mennä ohi, kun emme saaneet Riikaan miesten viestijoukkuetta kasaan, joten EM-kisoissa ei tälläkään kertaa nähdä miehiä ratakierroksen viestissä. Toivotaan, että pikaviestijoukkueet onnistuvat paremmin, sillä onhan heillä ollut jo vuosikaudet täysipäiväisesti lajin parissa työskentelevä päävalmentaja.

Bon Voyage Portugalista

Saavuin Sannan kanssa Portugalin Monte Gordoon harjoittelemaan torstaina 7.4. Paikka on molemmille tuttu entuudestaan ja hotellille päästyämme kohtasimme jopa hieman hilpeitä ajatuksia kun marssimme huoneeseen. Käytävät tuntuivat hyvinkin tutuilta, tuli jopa Matti Nykäsen termein sellainen "Bon Voyage" ilmiö, että olen ollut täällä ennenkin. Kun pääsimme huoneeseen, niin totesimme että kyllä, olemme olleet täällä ennenkin. Täsmälleen samassa huoneessa keväällä 2008, jolloin vielä itsekin yritin selvitellä 10-ottelun saloja. Näin se aika vierähtää. Silloinen leiri oli kutakuinkin aikavälillä 20.4. – 10.5., eli kolmen viikon mittainen. Kihlasormuksesta löytyy myös kaiverrus 30.4.2008, mikä kertoo suurista lupauksista ja lupauksiahan täyteltiin niinkin nopeaan kuin viime kesänä, jolloin meidät vihittiin, vain 7-vuotta tuon leirin jälkeen.

No paljon on tapahtunut tuon ensimmäisen Portugalin leirin jälkeen.  Samassa paikassa leireilimme vielä yhdessä 2009, mikä muutoin oli ensimmäinen leiri kun toin silloisesta työpaikastani Puolustusvoimien Urheilukoululta yleisurheilijat Portugaliin leireilemään. Siitä muodostuikin sellainen perinne, mikä on jatkunut vuosittain tähän kevääseen saakka. Viime viikon keskiviikkona Urheilukoulun marssiosasto aloitti siirtymisen takaisin Suomeen. Mukana varusmiesten lisäksi oli myös heittäjäkaksikko Ari Mannio sekä Arttu Kangas, joista kumpainenkin ansaitsee leipänsä Puolustusvoimien palveluksessa aliupseerin virassa. En tiedä mikä titteli nykyään on, mutta jossakin vaiheessa se oli urheileva aliupseeri, eli heittäjäkaksikko on käytännössä ammattiurheilijan virassa.

Harjoittelu etenee

Ettei tässä vaan pelkkiä menneitä muistella, niin palataan nykyaikaan. Portugaliin päädyimme harjoittelemaan oikeastaan vain siitä syystä, että tänne leirille saapui myös viikkoa myöhemmin meidän seurasta yhteensä 17 nuorta urheilijaa, mistä suurin osa on ensimmäistä kertaa ulkomaan leirillä ja osa varmaan ensimmäistä kertaa ulkomailla. Harjoitusolosuhteiltaan tämä paikka on hyvä ja sehän urheilijalle riittää. Lisäksi toimintatavat paikanpäällä ovat minulle selkeitä, joten tänne oli helppo järjestää leiri isommalle porukalle. Ruuhkaiset ajat kentällä toisinaan aiheuttavat harmaita hiuksia, kun kentällä vilistelee ns. turisti urheilijoita (leirikoululaiset tai koulujen wannabe yleisurheilujoukkueet). Viittaukseni ehkä kuulostaa ylimieliseltä, mutta ne todellakin aiheuttavat välillä pientä ärtymystä kentän puolella. Kokeneet urheilijat ja heidän valmentajat ymmärtävät perus hierargiat kentällä. Esimerkiksi ihan perusasia, että katsotaan molempiin suuntiin ennen kuin ylitetään rata, tai että ei marssita radalla isolla porukalla tukkien kaikki radat ja päivän tärkein hetki on ryhmäkuva 3m mittaisella selfiekepillä…

No tästä taas päästään siihen, että pitää koittaa keskittyä omiin tekemisiin ja unohtaa ympäriltä kaikki epäolennainen. Sannan harjoittelu on hivenen muuttunut siitä, mitä teimme silloin 2008. Toivottavasti myös tulokset ovat erilaisia kuin 2008 J Leiri oli silloin myöhempään ajankohtaan kuin tänä vuonna ja harjoittelu oli enempi PK2 harjoittelua, vaikka oltiin jo huhti-toukokuun vaihteessa. Tällä hetkellä KVK kausi vetelee viimeisiä viikkoja ja toukokuun alussa siirrymme kilpailukauden harjoitteluun. Kilpailisimme, jos olisi jo toukokuussa olosuhteet ja kilpailuja tarjolla, mutta näillä näkymin avaus on toukokuun lopulla ja siellä on tarkoitus olla jo vireessä, joskin hierojaopintojen näytöt ajoittuu juuri tuonne ja ne saattaa hieman sotkea kuvioita.

Leirin harjoittelu

Tällä leirillä on pääpaino ollut nopeuskestävyydessä. Olemme tehneet ns. toisen portaan harjoituksia. Ensimmäisen portaan harjoitukset ovat sitten niitä kaikista kovimpia mitä on luvassa Suomessa palauttavan jakson jälkeen. Clyde Hart on kertonut, että 400 metrin juoksijalle kovimmat harjoitukset ovat sellaisia, missä treenissä juostava yhteismatka on n. 2,5x juostava kilpailumatka, eli 1000m ja vauhdit ovat tuolloin 400m:n kisavauhteja, osittain jopa kovempia tai hieman matalampia. Pidän itse tuota 800-1000m ns. 1 portaana. Täällä kun ollaan oltu vielä pikkasen matalemmilla tehoilla liikenteessä niin harjoitukset ovat olleet seuraavanlaisia.

3x2x200m/2'/10' = 1200m

150m /6' - 200m /8' - 300m /10' - 200m /8' - 150m/6' - 200m = 1200m

2x2x300m /4' / 15' = 1200m

4x150m+120m/1'/10' = 1080m

ja tänään olisi vielä vuorossa kovin harjoitus, 3x300m/15', tuossa siis juostaan ekaa kertaa alle 1000m. Kovin 300m veto on nyt ollut tuossa 150-200-300-200-150-200 treenissä 40.9s, joten sen alle olisi tavoitus pistellä tänään kaikki vedot. Katsotaan miten rouvan käy :)

Mukaan on myös mahtunut pari nopeusharjoitusta, 1 voimaharjoitus puntilla+mäessä ja 2 lajivoimaharjoitusta mäessä. 

Ennen tätä leiriä maaliskuun aikana juostiin harjoituksia missä määrät olivat hieman enemmän, 1200-1500m ja palautukset lyhyempiä. Esimerkiksi 3x300m / 5'/12' + 3*200m / 3', mutta maaliskuunkaan kehittävissä treeneissä ei tullut yhdessäkään yli 1500m kovaa juoksua. Kisamatkahan meillä on kuitenkin 400m. Kontrasti syksyyn on aika iso, koska silloin tuli määrällisesti pisimmissä treeneissä yleensä 5-6km vetoja. Sen turvin pyritään nyt kestämään nämä nopeuskestävyystreenit.

Tällä hetkellä fiilikset ovat hyviä kesää ajatellen. Syksy ja talvi oli määrällisesti kovin, mitä on koskaan ennen ollut. Vaikka Sanna ei mikään juniori enään ole, niin silti lisäsin syksyn harjoitteluun määrää verrattuna edellisiin vuosiin. Vastapainoksi nyt lyhyen hallikauden jälkeen emme ole juosseet enään yhtään ns. kehittävää määräintervallia, ainoastaan kovien treenien jälkeen joko samana päivänä tai seuraavana päivänä juostaan kevyttä peruskestävyyttä ja matalatehoisia vauhtileikittelyitä tai henkseleitä, minkä tarkoitus on vain tehostaa palautumista hapollisista treeneistä.

Mystiikkaa rannalla

Eilen iltapäivällä meidän ahkeran nuorukaiset olivat tekemässä rannalla seuran nuorisovalmennuspäällikkö Joonas Makkosen johdolla ranta abs treenin. Yksi seuran nuorista oli ottanut muutaman kuvan rannalta ja vasta myöhemmin illalla yhdestä kuvasta löytyi jotain hyvinkin merkillistä. Tässä kuva sekä zoomaus kuvasta. Jokainen voi itse päätellä, että mitä siinä näkyy vai näkyykö mitään erikoista vai onko kamera kenties tehnyt temput... No mene ja tiedä, mutta silti hieman kylmiä väreitä tämä kuva on meidän porukassa aiheuttanut. Ensimmäisessä kuvassa alkuperäinen kuva ja 2 seuraavaa on zoomattu. Kuvie ei ole käsitelty muutoin kuin zoomattu.