Syksyn kuulumisia ja E-Afrikan leirin ennakko.

Syksyn kuulumisia

Syksyn kelit ovat suosineet ratakierroksen juoksijoita. Omista valmennettavistani esimerkiksi Sanna ei ole vielä kertaakaan tänä syksynä käynyt juoksemassa pidempiä vetoja Pajulahti hallissa, vaan kaikki pidemmät vedot on voitu juosta ulkona. Sääennusteistakin sai viikolla lukea, että Suomeen on tulossa poikkeuksellisen leuto talvi, joten tervetulemast vaan.

Peruskuntokausi on jo pitkällä. Omista valmennettavistani Sannalla ja Lauralla on syksy sujunut hyvin ja ongelmitta, mutta Ville on taas saanut painia uusien vaivojen kanssa. Kun akillesjänne kesän leikkauksen jäljiltä kuntoitui hyvin ja pääsimme jo useamman viikon tekemään juoksuharjoittelua, niin sen jälkeen alkoivat pienet polvivaivat tuossa samassa leikatussa jalassa. Tämän seurauksena joudummekin nyt hieman säästellen treenaamaan, jotta polvi saataisiin juoksukuntoon joulukuun alkuun mennessä kauden ensimmäiselle etelän leirille.

Harjoittelun suhteen olen pieniä fiilauksia tehnyt suunnitteluun ja kokonaisuuteen. Aikaisemmin suunnitelma on ollut hyvin pelkistetty, eli ensimmäiset 8 viikkoa (PK1) juostaan paljon määrää ja tehdään kestovoimaa ja perusvoimaa. Harjoittelun suhde on 3 kovaa ja 1 kevyt. Joka viikko alkaa nopeustreenillä eli ns. maitohapottomilla vedoilla ja muutoin sitten ohjelmassa on 200m-1000m vetoja, mäkivetoja, porrasjuoksuja, kuntopiirejä ja perusvoimaa. Seuraavat 6 (PK 2) viikkoa ovat edenneet nopeuteen keskittyen rytmityksellä 2 kovaa, 1 kevyt viikko. Tällöin kovalla viikolla on 2 nopeutta kehittävää harjoitusta ja 1 tehointervalli sekä 1 määräintervalli. Viikon sisällä rytmitys muuttuu siten, että kovalla viikolla on 2 lepopäivää, jotta päästään nopeustreenit tekemään riittävän levänneinä. Tuon kuuden viikon jälkeen on sitten isketty nopeuskestävyyteen kohti hallikautta.

Nyt pistin palikoita hieman uusiksi. Käytännössä sisältä on sama, mutta jaoin tuon 8 viikon PK 1 harjoittelun kahteen osaan. Eli alkuun on tehty 4 viikkoa kuten aikaisemminkin, mutta sitten tulee 3 viikon pätkä missä on jo isketty kunnolla nopeuden kimppuun. Tämän jälkeen tehdään tuo PK1 kauden jälkimmäinen 4 viikkoa ja sitä seuraa taas PK2 kauden jälkimmäiset 3 viikkoa. Eli jos tuon tiivistää niin tämä syksy edetään seuraavalla tavalla. 4 viikkoa PK 1 treeniä, 3 viikkoa PK 2 treeniä, 4 viikkoa PK 1 treeniä ja 3 viikkoa PK 2 treeniä. Ensimmäiset kokeumukset tuosta ovat aika lupaavia. Uskon että tällä nopeammalla harjoitusärsykkeiden muutoksilla vältytään siltä, että elimistö pääsisi missään vaiheessa ns. tottumaan harjoitteluun vaan koko ajan pystytään ottamaan käyttöön uusia vaihteita.

Potchefstroomin ennakko

Pieni, mutta motivoitunut ryhmä 400m:n ja 400m:n aitajuoksijoita on lähdössä 1.12.2013 Etelä-Afrikkaan Potchefstroomiin harjoitusleirille. Leiri kestää 3 viikkoa, eli takaisin Suomeen pääosalla on paluu 23.12., mutta Ville jatkaa leiriä vielä pitkälle tammikuun puolelle. Siksi on nyt erityisen tärkeää saada tuo jalka kuntoon ennen leiriä.

Viime vuonna olimme samassa paikassa Villen kanssa kahdestaan ja nyt saimme idean, että yritetään kerätä mahdollisimman iso porukka motivoituneita juoksijoita harjoittelemaan loistavissa olosuhteissa ja kannatusta idealla onneksi löytyi. Nyt meitä on lähdössä mukavankokoinen ryhmä leirille. Tulen kirjoittelemaan viikottain leiriltä pienimuotiosta päiväkirjaa tänne blogiin ja toivottavasti saisin myös urheilijat kirjoittamaan kuulumisia harjoituksista.

Leirin henkilöstö.

Jaakko Erkinheimo, Valmentaja

Olen Ville Wendelinin henkilökohtainen valmentaja. Villen kanssa yhteistyö aloitettiin 2010 syksyllä. Leirillä pyrin piiskaamaan koko ryhmää eteenpäin koviin suoritukseen ja uskon että urheilijoille tulee hieman erilaisia ja uusia kokemuksia mm. alkuverryttelyjen tekemiseen ottelupohjaisessa harjoitteluhengessä.

Seura: Lahden Ahkera
Tehtävä: Valmennuspäällikkö




Juho Vanhala, 400m, "Speedy Gonzales".
Omien sanojensa mukaan viaton maalaispoika Harjavallasta.

Juhon seura on Harjavallan Jymy ja juho on leiriryhmän toinen jäsen joka tulee paneutumaan leirin aikana aiheeseen: "Ratarikot 400m:n juoksussa". Juho ylitti maaliviivan ensimmäisenä 400m:n finaalissa Vaasassa, mutta merkintä DQ tuloslistan perässä ei suinkaan johtunut vilppilähdöstä. Juhon valmennuksesta vastaa 400m:n aitajuoksun kaksinkertainen Kalevan kisa mitalisti Riku Rosenvall.

Juhon motto: Ei kipuu, ei hyötyy!, mikä on vapaa suomennos lontoonkielisestä termistä No pain, No gain.




Ville Wendelin, 400m, Turku, 

Villen seura on perinteikäs Turun Urheiluliitto. Ville opiskelee Juhon ohella lyhyttä oppimäärää aiheesta ratarikot 400m:n juoksussa. Ehjän harjoituskauden sattuessa kohdalle voi taas kansa ihmetellä, että mikä ihmeen Wendelin, sillä potentiaali ja lahjakkuus eivät ole takaiskujen myötä kadonneet minnekään.








Roope Saarinen, 200m/400m, Espoo

Roopen seura on Esbo If ja ja yleisurheilupiireissä häntä voisi kutsua porukan junioriksi, sillä Roope on ollut vasta pari vuotta aktiivisesti mukana yleisurheilussa. Atte Pettisen valmentama entinen sailbandyvirtuoosi nousi kuluneella kaudella ryminällä kohti Suomen pikajuoksu eliittiä. Tulevaan kauteen Potchefstroomin leirin lisäksi Roope hakee vauhtia Puolustusvoimien Urheilukoulusta, missä hän aloitti palveluksensä tänä syksynä. Roopella on harvinainen kyky, syllä hän kerkeää loppusuoralla kesken maitohappojen näyttämään yleisölle peukkua, mikä on selkeästi merkkinä olotilasta, että "kaikki kunnossa".



Erik Back, 400m Helsinki

Erik on Hifk:n juoksija jo kolmannessa polvessa. Erikin valmennuksesta vastaa Vesa Sjostedt ja Erik on Roopen ohella parhaillaan suorittamassa varusmiespalvelusta Puolustusvoimien Urheilukoululla.









Oskari "Osku" Mörö, 400m aj, 

Oskarilla on sama seura ja valmentaja kuin Roopellakin, eli Esbo if ja Atte Pettinen. Oskari on ryhmän toinen aitajuoksija ja ennätys on niinkin kova kuin 50,80, minkä hän on juossut jo yli 2-vuotta sitten. Oskarin viikot kuluvat myös tällä hetkellä armeijan harmaissa Puolustusvoimien Urheilukoululla.






Joni Vainio-Kaila, 400m aj.

Joni on ryhmän toinen aitajuoksija ja hänen seuransa on Laitilan Jyske. Jonin valmennuksesta vastaa Mikko Rinne. Joni täydentää Urheilukoululla palvelevien ratakierroksen juoksijoiden kvartettia, eli hänenkin aamuihinsa kuuluvat aikaiset herätykset ja punkan tekeminen priimakuntoon.

Haastattelu Petteri Jouste

Haastattelussa SUL:n pikajuoksujen lajivalmentaja Petteri Jouste.

1      Moi Petteri. Olet ollut SUL:n pikajuoksuvalmentajana jo useita vuosia. Kerrotko tarkemmin, että kuinka kauan olet ollut valmennuksen ja etenkin pikajuoksuvalmennuksen parissa mukana?

Pikajuoksuvalmentajana aloitin vuonna 1983 kun pääsin Jyväskylän liikuntatieteelliseen valmennuksen suuntavaihtoehdolle opiskelemaan. Oma urani pikajuoksijana alkoi syksyllä 1976 joten siitä vuodesta pikajuoksua on tullut opiskeltua aluksi urheilijana ja sitten 1983 lähtien valmentajana.  SUL:n läntisen alueen pikajuoksukouluttajana olin 1984-87 ja 100-200m lajivalmentajana (oto) vuosina 1986-1992 sekä päätoimisena lajivalmentajana 2001- . Vuodet 1992-2000 olin päätoimisena pika- ja aitajuoksun päävalmentajana jolloin hoidin myös naisten 100-200m+4x100m lajivalmentajuutta.

2       Back to back. Onko pikajuoksuvalmennuksessa tapahtunut mitään isoja muutoksia niiltä ajoilta kun aloittelit valmennustoimintaa verrattuna nykypäivään, vai onko päälinjat pysyneet samana jo pidempään?

1970-luvulla tietoa oli aika vähän pikajuoksuvalmennuksesta joten paljon kokeiltiin ja opeteltiin asioita. Linjaa loivat Suomessa silloin erityisesti valmentaja Pertti Helin jonka kirja Nopeusvalmennus oli merkittävä tietolähde valmennuksessa. 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuoliskolla nopeuskestävyysharjoittelu oli painottunempaa myös 100-200m harjoittelussa ja voimaharjoittelu vielä aika lapsen kengissä. Myös sisäharjoitusolosuhteet vaikuttivat silloin harjoitteluun ja monissa paikoissa seinä tuli vastaan 60m kohdalla vaikka joitakin 150m sisäsuoria oli myös käytössä. Ympärivuotiselle nopeusharjoittelun ohjelmoinnille loi pohjaa italialainen Pietro Mennean harjoitusmenetelmät (1980).

Nykyisen kaltainen pikajuoksulinja juontaa Esa Peltolan lajipäälikkö kaudelle (1983-88) jolloin sen perusta luotiin. 80-luvun loppupuolella 100-200m:n valmennus eriytyi enemmän omaksi osa-alueeksi allround -tyyppisestä yleispikajuoksuharjoittelusta, joka oli lähempänä 400m harjoittelua. Maailmalla ja Suomessakin 90-luvulla pikajuoksutekniikan kehitys vei varsinkin 100m:n juoksua eteenpäin, mutta toisaalta Suomessa jostakin syystä 400m:n valmennustietous alkoi heiketä huolimatta Seppo Haaviston ansiokkaasta työstä 400m ja 400m aitureiden parissa.

3       Aloitit nyt syksyllä Petteri Monnin valmentajana. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan suurimmat erot 100/200m juoksijan ja 400m/400m aj:n harjoittelussa.

Kyse on kahdesta erilajista siinä mielessä että 100-200m ovat maksimaalisen nopeuden lajeja kun taas 400-400m aidat suhteellisen nopeuden lajeja. Molemmissa lajeissa vaaditaan nopeutta, mutta 400-400m aidoissa kyse on kuitenkin kyse oikeasta vauhdinjaosta ja juoksun taloudellisuudesta, kun taas 100-200m:llä absoluuttisesta maksiminopeudesta. Harjoittelussa 400m - 400m aidoissa nopeuskestävyyden rooli on suuri ja sen kehittäminen vaatii läpi harjoitusvuoden kestävää nousujohtoista ohjelmointia. 100-200m harjoittelussa kaksijakoinen harjoituskausi toimii hyvin, mutta ratakierroksella hallikausi toimii enemmän harjoittelun tarkistuspisteenä kuin itsenäisenä kilpailukautena. Harjoittelun rytmityksessä on myös selvä ero siinä, että ratakierroksen harjoittelussa vaaditaan minimissään 4 viikon mittaisia portaikkoja (3 kovaa + 1 kevyt viikko) sillä kyse on aineenvaihdunnallisista adaptaatioista joihin sopeutuminen kestää tuon mainitun ajan. 100-200m:llä kyse on pitkälti hermostoon liittyvistä sopeutumisista jotka tapahtuvat paljon nopeammin, jolloin rytmityskin on tiheämpää. Harjoitteleminen liian nopealla progressiolla johtaa helposti ylikuormitukseen tai ylikuntoon.

4       Missä menee Suomalainen pikajuoksu tällä hetkellä? Kuinka monta pikajuoksijaa ja aitajuoksijaa on ensi kesänä EM-kilpailuissa.

Suomalainen pikajuoksu elää mielenkiintoisia vaiheita sillä sekä sprinttimatkoilla kuin 400m:ltä löytyy EM-tasoisia urheilijoita niin sileiltä kuin aidatuilta matkoilta. Finaalipaikka on mahdollinen usemmallekin pikajuoksijalle myös henkilökohtaisilla matkoilla, jos vain terveyttä riittää ja harjoitusvuosi onnistuu hyvin. EM-kisajoukkueen pika-ja aitajuoksuosasto tulee olemaan aika iso, reilusti yli kymmenen urheilijaa.

5       Short to long vai long to short?

Sprinttimatkoilla short to long ja ratakierroksella joko long to short tai yhdistelmä, jossa kilpailumatkaa lähestytään samanaikaisesti sekä nopeuden että kestävyyden suunnilta.

Kiitoksia Petterille vastauksista.