Tämä kesä on mahdollisuuksien kesä monelle Suomalaiselle 400 metrin juoksijalle tavoitella arvokisapaikkaa yleisen sarjan EM-kilpailuista. Niin miehille kuin naisillekin. Naisten puolella tilanne on hyvä, jopa yllättävän hyvä, mutta sitä suuremmin spekuloimatta annetaan naisten ensin juosta ja toivottavasti tulokset puhuvat puolestaan. Miesten puolella tilanne on toivottomampi, kuin Kaarnan suon ylitys ja tähän täytyy heti lisäyksenä mainita, että nyt ei puhuta aidatusta ratakierroksesta vaan sileän juoksusta.
400 metrin lajivalmennuksen tilanne on siinä mielessä ollut murheen kryyni jo pidemmän aikaa, että lajivalmennukselle ei ole ollut jakaa kovinkaan paljoa resursseja vaan nykyinen lajivalmentaja on hoitanut tehtäväänsä käytännössä oman toimen ohessa n. 10% osuudella hänen työajastaan. Todellinen työhön käytettävä aika on varmasti ollut tuplasti enemmän, mitä siitä maksetaan. Välillä olen tuntenut myötätuntona viiltäviä pistoja rinnassa, kun häneltä on tullut maajoukkue asioissa sähköpostia yöllä 01-02 välillä. Onko se ainoa aika, jolloin kerkeää tätä lajivalmennusta hoitamaan? Ei tällaista tilannetta pitäisi päästä syntymään. Tässä tilanteessa ei kuitenkaan ole varaa syyttää ketään vaan pohtia sitä, että miten saadaan laji nousuun. Jakaisiko liitto lajille enemmän resursseja jos tulokset olisivat parempia, vai tulisiko parempia tuloksia jos ensin jaettaisiin enemmän resursseja?
Lajivalmennus on hoidettu mielestäni hyvin niiltä osin, kuin siihen on resursseja jaettu. Voisiko tilanne olla parempi, jos resursseja olisi enemmän? Miksi 400m on arvostettu liiton silmissä huonommaksi lajiksi kuin sileä 100m/200m, kun rehellisesti sanottuna ratakierros on kuitenkin se, missä voisi olla teoriassa paremmat menestysmahdollisuudet. Etenkin aitajuoksussa mikä on jo näyttänyt vahvasti oikeaa suuntaa. 400 metrin aitajuoksijalle riittää nopeuden tasoksi se, että on kansallisen tason kärjen tuntumassa 200 metrillä, niin hyvällä harjoittelulla ja valmennuksella hän voi kohota aidoissa jopa EM-finalistiksi. Sileän pikamatkan puolella miehissä tähän on edellisen kerran kyennyt Markus Pöyhönen EM-tasolla.
Vaikka meillä on vähän resursseja tässä 400 metrin lajivalmennuksessa, niin siitäkin huolimatta olemme saanut järjestettyä naisille 2 mahdollisuutta juosta 4x400 metrin kilpailu, joilla he voivat tavoitella pääsyä 16 parhaan maan joukkoon tilastoissa ja sitä myöden EM-kisoihin. Naiset ovat vastanneet hyvin kutsuun ja vaikka osalla juoksijoista on mahdollisuudet jopa henk.koht rajan tavoitteluun, niin silti porukka painaa yhteen hiileen ja lähtee tavoittelemaan maajoukkueena paikkaa EM-kisoista. Miehille on tarjottu samaa mahdollisuutta, mutta emme ole saaneet neljää juoksijaa kasaan, jotta miehet olisivat päässeet maajoukkueena viestiä juoksemaan. En vain pysty käsittämään tätä tilannetta. Kaikille miesjuoksijoillemme, jotka ovat viime kesänä tai tällä hallikaudella olleet ns. kansallisella tasolla 400 metrillä, on lähetetty postia ja kyselyä, että haluaako lähteä tavoittelemaan EM-paikkaa ja lopputuloksena on se, että meillä olisi ollut 3 juoksijaa viivalla. On totta, että nuo kilpailut missä viestiä voidaan juosta, varmistuivat kohtalaisen myöhään, noin kuukausi ennen kilpailuja ja silloin lähdettiin kysymään juoksijoita, joista aika monella oli jo jotain muuta tapahtumaa sovittu ko. ajankohtaan, mutta on myös totta, että kenelläkään urheilijalle tai valmentajalle ei pitäisi tulla yllätyksenä, että maajoukkue tarvitsee 2 viestijuoksua mikäli mielii juosta EM-kisoissa ja ainakin minun näkövinkkelistä tuo viesti pitäisi olla ihan jokaiselle meidän miesjuoksijalle realistinen tavoite numero 1. Mikäli urheilijat mielivät olla siinä kunnossa, että edes viestijoukkueena voidaan tavoitella noita kisoja, niin urheilijoiden pitää olla henkilökohtaisella tasolla kunnossa jo kesäkuun alussa (kilpailukauden omaista harjoittelua ja/tai kilpailuja takana jo n. kuukausi). Toivottavasti olen kuitenkin väärässä ja mahdollisimman moni miesjuoksija on asettanut ykköstavoitteeksi EM-kisojen henkilökohtaisen matkan ja selvittää tuon EM-rajan 46.60, minkä on muuten viimeksi Suomalaisista alittanut Jani Niemelä vuonna 1987, eli 29-vuotta sitten.
Tämän vuoden EM-kisojen osalta juna taisi siis valitettavasti mennä ohi, kun emme saaneet Riikaan miesten viestijoukkuetta kasaan, joten EM-kisoissa ei tälläkään kertaa nähdä miehiä ratakierroksen viestissä. Toivotaan, että pikaviestijoukkueet onnistuvat paremmin, sillä onhan heillä ollut jo vuosikaudet täysipäiväisesti lajin parissa työskentelevä päävalmentaja.
