lauantai 14. kesäkuuta 2014

Ratakierroksen haasteissa edelleen haasteita.

Ratakierroksen juoksijoilla ja valmentajilla on jälleen yksi harjoituskausi takana, minkä aikana on pyritty ratkomaan ratakierroksen haasteita. Alkukesän tulostaso muutamaa poikkeusta lukuunottamatta on osoittanut, että haasteita piisaa myös jatkossakin. Tässä kirjoituksessa nostan muutaman juoksijan esille, joilta kausi on lähtenyt lupaavasti käyntiin.

Miesten puolella selkeä valonpilkahdus löytyy rapakon takaa. Jussi Kanervo on kokeillut ensimmäistä kertaa yleisen sarjan aidattua ratakierrosta hyvin tuloksin. Vaikka viimeisimmän startin tuloksena Eugenessa oli kauden huonoin noteeraus, ei pidä silti lytätä nuoren miehen saavutuksia tältä vuodelta. 50.67 tulos on kuitenkin niin kova, että talonrakennusmaisteri Ari-Pekka Lattu joutuu vakavasti pelkäämään suomenennätyksensä rikkoutumista seuraavan kahden vuoden aikana. Edellisen kerran puntti on tutissut vuonna 2008, kun Jussi Heikkilä lähenteli toukokuun lopulla SE lukemia, mutta 3 sadasosaa jäi tuolloin Ari-Pekan eduksi.

Petteri Monni on saanut pitkästä aikaa suhteellisen ehjän harjoituskauden. Vaikka varsinainen juoksuharjoittelu alkoi hieman myöhässä edelliskauden jalkavaivojen jäljiltä, niin sen jälkeen ovat paikat pysyneet hyvin kunnossa. Petteri harjoittelusta viime syksystä asti on vastannut toinen Petteri, eli Petteri Jouste. Kauden avausjuoksu 51.59 lupailee varmasti vanhan ennätyksen 51.09 rikkoutumista ja jos kausi sujuu erittäin hyvin, saatetaan saada jopa uusi 50 sekunnin alittaja aidatulla ratakierroksella. Uskon, että ainakin hyvin lähelle tuota 50 sekunnin rajaa Petteri juoksee tänä kesänä.

Naisten puolella jo tässä vaiheessa kautta lasken onnistujiin Anniina Laitisen. Anniina juoksi hallikaudella 60 metrin ja 200 metrin halliennätyksensä, minkä perusteella jo odotinkin, että jos kevään harjoittelu sujuu hyvin, niin kesällä on mahdollista juosta selkeästi kovempaa ratakierros parantuneen nopeustason myötä. Anniinan ratakierroksen taso ei aikaisempina vuosina ole niinkään ollut kestävyydestä tai nopeuskestävyydestä kiinni. Vanha 400m:n ennätys oli vuodelta 2012 55.23 ja samalla kaudella Anniina oli juossut hallissa 200m aikaan 25.24. Nyt hallikaudella 200m liikahti aikaan 24.45 ja kauden ensimmäisessä sileän 400 metrin kisassa syntyi jo ennätys 55.05, joten mahdollisuudet ovat juosta alle 54 sekunnin.

Monella ratakierroksen juoksijalla on vielä kausi avaamatta tai on kisailtu vasta "sivumatkoilla". Tulevaisuutta lajilla kuitenkin löytyy, sillä jos nyt katsoo alkukesän tuloksia, niin top10 sijoila löytyy etenkin naisten puolelta paljon nuorukaisia jotka ovat jo saavuttaneet hyviä tuloksia ratakierroksella. Tulevaisuuden tason tulee ratkaisemaan valmennus ja urheilijan oma sitoutuminen harjoittelulle. Kumpikin pitää olla kohdillaan, jotta tuloksia saadaan aikaiseksi. Nopeus nousee ratkaisevaksi tekijäksi tasossa, mikä voidaan saavuttaa 400 metrillä, mutta kukaan ei jaksa harjoitella aikuisena tarpeeksi kovaa, jos ei ole treenattu myös toista ääripäätä. Matalatehoisella intervalliharjoittelulla kestävyys ja pohjat kuntoon jo hyvin nuoresta lähtien. Nopeuden maksimoiminen tytöillä 20 ikävuoteen mennessä ja pojille voi antaa aikaa pari vuotta enemmän. 

Varsinaiselle ympärivuotiselle nopeuskestävyysharjoittelulle annetaan aikaa sitten, kun on saavutettu riittävä nopeustaso. Malttia siihen asti, jos halutaan tuloksia nelosella aikuisena. Luontaisesti kestävä urheilija kyllä pystyy juoksemaan kovia 400m tuloksia jo nuorena ns. ääripäiden harjoittelulla. Kilpailukauden 200-400m kisat sekä muutamat lyhyillä vedoilla tehdyt nopeuskestävyysharjoitukset kilpailukaudella riittävät hyvin nopeuskestävyysharjoitteluksi aina parikymppiseksi asti. Mutta kestääkö valmentajilla pokka pitää tämä linja jos urheilija luontaisilla ominaisuuksilla lähentelee esim. 17-vuotiaiden MM rajoja ratakierroksella. Siinä meillä on sitten pulma jos lähetään liian aikaisin revittelemään hapoilla pitkin harjoituskautta. Sitten ihmetellään, kun nopeustaso jumittaa paikallaan ja ratakierroksella on oma huipputaso saavutettu aikaisemmin mitä ylioppilastodistus.

Nopeuden ja kestävyyden harjoittamisen ohella nostaisin esiin myös harjoitteluolosuhteet. Mielestäni paras harjoittelupaikka Suomesta löytyy tällä hetkellä Pajulahdesta. Moni ei varmaan ole tietoinen, mutta Pajulahti on aloittanut yhteistyön Koulutuskeskus Salpauksen Nastolan lukion kanssa ja yleisurheilijalle ja etenkin juoksijalle erittäin varteenotettava urheilulukio vaihtoehto löytyy tällä hetkellä Pajulahdesta. 

http://www.pajulahti.com/img/upload/b2a7a5ceb8e93203b54a4d6ac8b359299f241216.pdf

Sen verran voin tähän lisätä, että itselläni ei ole Pajulahten kohtaan mitään sidoksia tai velvollisuuksia tuota mainostaa vaan mainostan sitä vain sen takia, että se on nähdäkseni tämän eteläisen ja itäisen alueen paras vaihtoehto yleisurheilijalle suorittaa lukio. Ei siinä sen kummempaa. Hyviä vaihtoehtoja on paljonkin, mutta hyvienkin joukosta löytyy se paras. 

Eli muutama urheilija nostettu tällä hetkellä esille ratakierroksen haastajista. Toivotaan että kesän mittaan nostetaan vielä useita onnistujia framille ja saadaan paljon juoksijoita edustamaan Suomen EM-kilpailuihin.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti