Palataan vähän ajassa taaksepäin. 16.6.2013, Turku ja Paavo Nurmen kisat. Ville on tekemässä alkuverryttelyä. Kauden avauskisa vajaa 2 viikkoa aikaisemmin jätti vielä paljon kysymysmerkkejä ilmoille. 48.13 ei todellakaan ollut sitä, mitä oltiin odotettu, mutta myös ihan järkeenkäypä selitys kauden avaukselle löytyi pienen pohdinnan jälkeen. Koko kevään vihoitellut akillesjänne oli pitänyt Villen piikkarit treenikassin pohjalla ja kovia vauhteja oli jouduttu välttelemään. Kevään pääharjoitteena olivat olleet viikottain kovat 600m vedot, mitkä kyllä kulkivat jo kovaa ja lähellä oli jopa se, että kausi olisi avattu 800m kisalla Amerikassa, mutta kisa peruuntui viime hetkellä järjestäjien toimesta. No tuolta kuitenkin löytyi aika pitkälti selitys sille, miksi alkukaudesti oltiin vielä niin jähmeitä etenkin nopeuspuolella ja luulen että 200m taso olisi ollut kaukana edellisvuodesta.
Back to topic. Alkuverryttely sujui normaaleilla rutiineilla, kunnes oltiin kovemmissa avausvedoissa piikit jalassa. Akilles oli jälleen todella kivulias ja sanoinkuvaamaton pettymys paistoi urheilijan kasvoilta, kun hän joutui jättämään kisan väliin kotiyleisön edessä. Urheilun maailma näytti taas nurjan puolensa, kun kahdeksan kuukauden harjoittelu heitettiin aurajokeen ja kilpailukausi päättyi. Edessä oli akillesjänteen puhdistusleikkaus. Jänne oli onneksi kunnossa ja kuntouttava harjoittelu alkoi hyvin nopeasti. Tässä kohtaa urheilija on näyttänyt todellisen taistelijan luonteensta. Kuntoutusvaihe hoidettiin Villen aloitteesta ehkä parhaalla mahdollisella tavalla, eli sport science labissa Turussa. Samassa laitoksessa muuan Beckhami kuntoutteli akillestaan Oravan leikkauksen jälkeen.
Kesän mittaan alkoi kuulua mitä hurjempia uutisia erilaisista tasapainoharjoitteista, fysiopalloharjoitteista yms yhden jalan kyykyistä tasapainolevyn päällä. Kesä eteni siihen malliin, että 02.09. - 22.09. tehtiin ensimmäinen kolmen viikon pätkä ohjelmoitua harjoittelua. 1 viikko sisälti 2 juoksuharjoitusta ja yhteensä 7 harjoitusta. 2 viikko 2 vetoharjoitusta, 1 lenkki ja yhteensä 8 harjoitusta ja kolmannella viikolla 9 harjoitusta ja siitä homma lähti rullaamaan oikein mukavasti, eli lokakuun alussa oltiin jo normaaleissa harjoitus- ja juoksumäärissä. Harjoittelu sujui lokakuussa hyvin, kunnes marraskuun alussa oltiin yht'äkkiä tilantessa, että leikatusta jalasta polvi rupesi vihoittelemaan. Polvea tutkittiin, hutkittiin ja jalkoja hierottiin, mutta mitään ei onneksi ollut mennyt rikki. Kipu oli sinänsä jännä, että se tuntui vaan käytännössä juoksussa, kaikkea muuta pystyi tekemään.
1.12. oli lähtö E-Afrikkaan, mistä kirjoittelinkin jo aikaisemmin. Siellä 2 ensimmäistä viikkoa meni pääosin fillarin selässä sekä voimaharjoittelun parissa, mutta kolmannella viikolla pystyttiin juoksuloikkaharjoitukset jo kääntämään juoksun puolelle. Juoksuloikkaa ja muita koordinaatiota pystyi siis tekemään kivutta, mutta juoksussa polvi oireile edelleen. Polven kuntouduttua leiri jatkui toisella kolmella viikolla E-Afrikan Stellenbochissa ja koska jalka taas kesti juoksua ongelmitta, niin Ville lisäsi leiriin vielä kolmannen kolmen viikon pätkän ja palasi Stellenbochista Potchefstroomiin. Juoksuharjoittelu kulki kuukauden myöhässä, eli tammikuun loppuun asti paineltiin määrää ja nautiskeltiin tilanteesta.
Hiomaton hallikausi
Nelosen harjoittelussa "piikkaaminen" tapahtuu monen viikon valmistautumisen tuloksena. Gerd Kanterin ex valmentaja Vésteinn Hafsteisson oli aikoinaan luennoimassa voimavalmennusseminaarissa Kuortaneella. Hän viittasi enemmänkin voimaharjoitteluun ja piikkaamiseen kiekonheitossa. Hänen kokemuksensa mukaan heidän lajissa se tapahtuu 6-12 viikon kuluessa siitä, kun aloitetaan herkistely kilpailukaudella tai kilpailukauden alussa. Tuo aika on yksilöllinen eri urheilijoilla ja voi myös vaihdella saman urheilijan kohdalla.
Omien kokemuksien mukaan myös 400m:n harjoittelussa "piikkaaminen" ottaa oman aikansa. Kaudella 2012 Ville kisasi ensimmäisen 200m kilpailun 14.4. aikaan 21.92 (+2.2). Ensimmäinen ja "hallikauden" ainoa 400m kilpailu juostiin tammikuun lopulla leirin päätteeksi Teneriffalla aikaan 48.00. Tuota ensimmäistä kakkosen kilpailua pidän kuitenkin sellaisena ajankohtana, että siitä alkoi sitten kunnon hakeminen kohti EM kautta. 400m:n avauskisa oli 13.5. ja aika oli lupauksia herättävä 47.29. 400m:n osalta kunto huipentui Helsingin EM-kilpailuihin, missä kunto oli hyvä ja juoksussa kellotettiin aika 46.66, mutta se hylättiin ratarikon vuoksi.
Aikaa oli kuitenkin kulunut reilu 10-viikkoa. 400m ei parantunut enään kesän aikana, mutta 200m:n ennätys parantui vielä muutamalla kymmenyksellä. Tästä tarinasta päästään taas tämän vuoden hallikauteen mikä aluksi näytti siltä, että alkutalven ongelmien takia ei tulla hallissa kisaamaan, mutta onnistuneen 9 viikon leirin jälkeen päätettiin rikkoa viime kesän kuntoutuksesta alkanut kohtalaisen pitkä peruskuntokausi. Päätettiin, että otetaan helmikuu kevyehkösti, parannellaan nopeusominaisuuksia ja kisataan muutama kilpailu.
Eli tähän hallikauteen lähdettiin otsikon mukaisesti ilman sen kummempaa hiomista. Yllä kuvassa 2 viimeistä viikkoa Potchefstroomista pääpiirteittäin. Hieman oudompi treeni 28.1. tiistaina on juostu yhdessä 800m juoksijoiden kanssa. Sen jälkeen ensimmäinen kilpailu 60m turussa 08.02. ja siitä kahden viikon päästä 300m kisa ja sitten vielä viikon päästä toinen kolmonen ja Espoon sprinteissä 60m ja 100m.
Kelpo tulokset pikamatkoilla ja hyvät tulokset kolmosilla. Tässä vaiheessa voi todeta, että matka kohti ensi kesää on alkanut hyvin ja aikataulussa ollaan. Ylihuomenna on lähtö Teneriffalle, missä palataan perusharjoittelun pariin ja aloitetaan tekemään lajiharjoittelua kohti kesää.
